TALOYHTIÖ TUULIAJOLLA?
Mikä yhdistää laivaa, lentokoneetta, bussia, junaa, yritystä, opiskelijaa? Kaikilla on tavoite, joka halutaan saavuttaa: laivalla satama, bussilla pysäkki, junalla asema, yrityksellä tulos, opiskelijalla tutkinto jne.
Taloyhtiöllä, ihan samalla tavalla kuin edellä luetelluillakin, tulisi olla tavoite, johon pyritään. Hyvin harvoin tavoitetta on kuitenkaan mietitty ääneen taikka kirjoitettu paperille strategiaksi. Asiaa hankaloittaa myös se, että asukkailla ja osakkailla jokaisella saattaa olla hyvin erilainen tavoite: yksi haluaa edullista asumista ja toinen omaisuutensa arvon säilyvän.
Mikäli tavoitetta ja yhtiön tahtotilaa ei ole kirjoitettu strategiaksi ja hyväksytty yhtiökokouksessa saattaa käydä näin: Hallitus kertoo isännöitsijälle, että tavoite on pitää suhteellisen uusi rakennus samassa kunnossa kuin uutena. Isännöitsijä toimii tavoitteen mukaan ja ehdottaa tavoitteen saavuttamiseksi korjauksia ja huoltotoimenpiteitä. Seuraavassa yhtiökokouksessa hallitus vaihtuu ja uusi hallitus tyrmää täysin tehdyt suunnitelmat ja korjauksia ei viedä eteenpäin, sillä uuden hallituksen tärkein tavoite on säästää. Voi myös olla niin, että talon osakkaiden ja asukkaiden mielipide eroaa täysin hallituksen mielipiteestä.
Niin kauan kun tehdyt päätökset ja kirjoitettu strategia perustuvat mielikuvaan eikä tutkittuun asukaskyselyyn, ollaan arvailun varassa. Jos taloyhtiöön laadittaisiinkin strategia ilman kunnollista asukaskyselyä, jää strategia puutteelliseksi oikean, faktaan perustuvan tiedon puuttuessa.
Asukkaiden ja osakkaiden toiveet taloyhtiön tulevaisuuden suhteen kannattaakin siis selvittää huolella ammattilaisen laatimalla asukaskyselyllä. Kun toiveet ovat tiedossa, voidaan yhdessä edetä laatimaan taloyhtiölle tulevaisuuden suunnitelmaa strategian muodossa.
Toimittanut: Pia Rauvanto
*************************************************************************************
HALLITUKSESSA VASTUU PAINAA, MUTTA MYÖS MOTIVOI
Tapasin Marja Wilenin hänen kotonaan Kevätkummussa kauniina helmikuisena päivänä. Keskustelimme Marjan kanssa siitä mitä hän hallituksen puheenjohtajana odottaa isännöinniltä.
Lasten kasvaessa ja muuttaessa pois kotoa, moni haluaa muuttaa itselleen sopivamman kokoiseen asuntoon. Usein omakotitalo vaihtuu rivi- tai kerrostaloon ja asunto-osakeyhtiössä asumiseen. Näin kävi myös Marjan perheelle. Supistunut kotiväki löysi itselleen Kevätkummusta pienemmän, mutta silti tilavan kodin As Oy Merituulenrivistä. Marjan perheen kauniin rivitalonkodin pohja on toimiva ja erityisesti olohuone on tilava. Olohuoneessa on sohvaryhmän lisäksi todella suuri pöytä, jonka ääreen mahtuu isompikin poppoo lapsia ja lapsenlapsia.
”Maaseudulla oli mukava asua lasten kanssa, mutta noista ajoista muistan melkein päällimmäisenä sen jatkuvan lasten kuljettamisen harrastuksiin. Jos olisimme muuttaneet vasta kovin ikääntyneinä pakon edessä, emme olisi ehtineet muodostaa minkäänlaisia verkostoja uudella asuinseudulla. Nyt voimme vaivattomammin käydä monenlaisissa kulttuuritapahtumissakin”, Marja kertoo. Esimerkiksi lauluinnostustaan Marja voi harjoittaa karaokessa.
Marja muutti Kevätkumpuun 2012. Energistä ja monessa toiminnassa mukana olevaa Marjaa pyydettiin melko pian taloyhtiön hallitukseen ja myöhemmin hänet valittiin myös puheenjohtajaksi. Marjaa motivoi hallitustyöskentelyyn vastuu. Vastuussa on hyvät, mutta myös ne huonot puolensa. Hallituksen on tunnettava vastuu tekemistään ratkaisuista eikä se vastuu ole Marjan mielestä pieni. Toisaalta hyvällä hallitustyöskentelyllä on mahdollisuus kehittää asuntoyhtiötä paljonkin. Ei ole yhdentekevää miten taloyhtiötä hoidetaan.
Hallitustyöskentelyssä erityisen tärkeää on hyvä yhteistyö isännöitsijän kanssa. Marja on miettinyt ennen tätä haastattelua jo valmiiksi mitkä asiat hän kokee tärkeimmiksi isännöitsijän toiminnassa.
”Luottamus. Se on tärkeintä. Meille täytyy tulla tunne, että isännöitsijä on samalla puolella pöytää kuin me. Luottamusta ei voi ostaa. Se syntyy tekojen kautta, eikä luottamus synny automaattisesti.”
Epäluottamus herää, jos hallitus joutuu valvomaan isännöitsijän toimintaa. Taloyhtiön kannalta on todella ikävää, jos vasta vuoden päästä selviää, että edellisessä yhtiökokouksessa sovituista töistä esimerkiksi vain yksi viidestä on edennyt. Marjan mukaan hyvä isännöitsijä ennemminkin vaikka vähän ”potkii eteenpäin” hallitusta. Hallitus myös kaipaa isännöitsijältä tietoa siitä, että asiat on hoidettu eli eräänlaista kuittausta sovituista tehtävistä.
Luottamuksen syntyminen ei ole kiinni yrityksen koosta. Oleellista on, onko juuri sillä meidän isännöitsijällä riittävästi aikaa hoitaa kaikkia taloyhtiöitään. Marjan mukaan isännöitsijän koulutus ja asenne myös ratkaisevat. Hallituksissakin saattaa joskus olla hieman osaamista jostain taloyhtiön hallituksen vastuualueesta, mutta ammattitaitoisen isännöitsijän laajakirjoinen osaaminen tulee silti tarpeeseen. Marjan mukaan hyvä isännöitsijä löytää kehitettävät asiat, ja jos tarvitaan vielä syvempää erityisosaamista, isännöitsijä osaa etsiä parhaan riippumattoman ammattilaisen arviointiin ja työhön.
Parhaimmillaan isännöitsijätoimisto tarjoaa asuntoyhtiölle toimintamallin, jossa on selkeät lyhyen ja pitkän tähtäyksen suunnitelmat, joiden toteutumista myös valvotaan. Säännölliset kokoukset ja hyvä tiedottaminen ovat myös tärkeitä asioita. Tiedottamisen pitää tapahtua ripeästi ja erityisen hyvää on monikanavaisuus, Marja toteaa. Hän lisää myös: ” Taimin tarjoama monikanavaisuus tiedottamisessa toimii. Taiminetistä löytyy kaikki tarpeellinen ja hätäviestitkin toimivat. Toisaalta kokemukseni mukaan asenne on tiedottamisessa tärkeintä. Hyvä isännöitsijä haluaa ymmärtää hallituksen tarpeet tiedonsaanninkin suhteen.”
Toimittanut: Sari Eriksson